04.02.2018

Jokaisella meistä on jonkinlainen kokemus stressistä. Puhekielessä sillä tarkoitetaan yleensä työstä tai muusta kuormitusta aiheuttavasta tilanteesta johtuvaa levotonta oloa johon voi liittyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, ahdistusta tai unihäiriöitä. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä. Kuitenkaan kaikki stressi ei ole haitallista.

Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa.

Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan se saa ihmisen tekemään parhaansa, jopa ylittämään odotukset. Lyhytaikaista stressiä esiintyy esim. kilpasuorituksen tai esiintymisen yhteydessä. Pitkittynyt stressitila ”järkyttää” kehon tasapainotilaa ja saa elimistössä aikaan hermostollisia ja hormonaalisia muutoksia. Muutokset näkyvät muun muassa uniongelmina, ruuansulatusoireina ja lihaskireyksinä. Stressi tuntuu fyysisesti kehossa, mutta vaikuttaa myös mieleen ja ajatteluun voimakkaasti. Tyypillisesti pitkittynyttä stressitilaa aiheuttavat muun muassa alituinen kiire, perheongelmat, liiallinen vastuu tai muu vastaava tilanne. Työympäristössä työn hallinnan puute, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute tai epämääräinen työnjako altistavat pitkittyneeseen stressitilaan.

Fysiologisesti stressireaktiot välittyvät aivoista kehoon kahta reittiä.

Välitön reaktio tapahtuu tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston kautta, mikä aiheuttaa sydämen sykkeen nousua, verenpaineen muutoksia, hikoilua, hengityksen kiihtymistä, ruuansulatusoireita ja päänsärkyä. Toinen, hitaampi reitti on hormonaalinen. Hormonaalisesta säätelystä vastaa HPA-akseli, eli hypotalamus-, aivolisäke- ja lisämunuaisakseli. Hypotalamus pyrkii pitämään yllä elimistön homeostaasia eli tasapainotilaa säätelemällä autonomisen hermoston että umpieritysjärjestelmän toimintaa. Stressin iskiessä hypotalamuksen erittämä hormoni (CRH) vapauttaa aivolisäkkeen hormoneja (ACTH) jotka puolestaan stimuloivat lisämunuaisen kuorikerroksen hormonituotantoa. Ihmisellä näistä tärkein on nk. ”stressihormoni” eli kortisoli joka vaikuttaa aineenvaihduntaan merkittävästi. Hormonaalisen toiminnan muutokset näyttäytyvät mm. unihäiriöinä, tulehdusherkkyytenä, aineenvaihdunnan muutoksina ja mielialan vaihteluina. Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa myös toimintakykyymme heikentäen keskittymiskykyä ja muistia. Sillä on havaittu yhteys myös moniin sairauksiin kuten esimerkiksi sepelvaltiomotautiin. Itsehoitona elämän hallintaan liittyvät keinot sekä itselleen mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen ovat ensisijaisia. Hyvää oloa ja henkistä jaksamista saa myös luovuttamalla hyvinvointi ammattilaisen käsiin hetkeksi. Aina ei tarvitse itse olla vastuussa kaikesta.

Helsingin Urheiluhieronta on kokenut tarpeelliseksi luoda toimiva ja miellyttävä hoito stressiin.

Stressin hoidossa oleellista on, että keho pääsee palautumaan arjen haasteista. Hoidon tarkoituksena on lievittää stressiä poistamalla kehollisia jännitteitä, lihasjumeja ja tasapainottaa ylikierroksilla käyvää autonomista hermostoa. Tarkoituksena on saada koko keho voimaan paremmin, auttaa ja tukea stressistä palautumisessa. Hoidolla voimme vaikuttaa myös fyysisiin oireisiin. Usein fyysisten oireiden hellittäessä mielikin voi paremmin ja luottamus oman elämän hallintaan paranee. Hoidon päämääränä on rentoutumisen tunteen kokeminen ilman, että stressaantuneen ihmisen tarvitsee tehdä itse mitään. Asiakas saa vain olla ja hengittää.