11.04.2019

Meillä ihmislajina on myötäsyntyinen tarve liikkua. Pienelle vastasyntyneelle ensimmäinen yhteys maailmaan syntyy tunnustelemalla, mutta jo muutaman lyhyen kuukauden aikana vauva pyrkii käyttämään kehoaan ja opettelee sen hallintaa. Ensin vain kääntämällä päätään, mutta jo nopeasti nostamalla käsivarsia ylös ja hamuamaan käsillä otetta edessä heiluvasta lelusta.

Pari vuotta myöhemmin liikepatteri on kasvanut satoihin eri toimintoihin ja tuhansiin tapoihin käyttää vartaloamme. Voimme keinua, kiipeillä, juosta, hiipiä ja heittää kärrynpyörää. Osaamme kantaa tavaroita ja heittää kuulaa.

 

Kun katsomme lapsia pihaleikeissä herää usein ajatus ” Mihin se kaikki tekeminen ja liikkumisen riemu katosi?” Rehellisesti nyt – kuinka moni meistä voi sanoa kiivenneensä korkealle ja tehneensä surmanloikan alas uhraamatta ajatustakaan sille kuinka nilkat kestävät ? Ja pinkaisseensa siitä välittömästi täyteen juoksuvauhtiin? Sekä selvinneensä siitä vammoitta?

Juuri näin. Ei moni.

Liikunnan kehitys tarpeesta huviksi

Perusta nykyihmisen liikkumiselle syntyi jo 4 miljoonaa vuotta sitten kun evoluution myötä esi- isämme nousivat kahdelle jalalle ja vartalo muokkautui kannattelemaan joustavasti pystyasennossa kulkevaa apinaihmistä. Tämä toimi lähtölaukauksena lihasten ja nivelsiteiden ja raajojen suhteiden kehittymiseen siten että voimme juosta väsymättä pitkiä matkoja ja käyttää yläraajojamme monipuolisesti.

Kun olimme vielä metsästäjä-keräilijäkansaa, liikkumisemme oli luontevaa ja monipuolista. Kuormitus oli jokapäiväistä ja jakautui koko valoisalle ajalle. Ihminen juoksi, käveli, nosti, raahasi, heitti ja kiipeili.

Maatalouden kehittyminen lisäsi toistuvuutta liikeratoihin, ja tasasi kuormituksen määrää. Vaikka se olikin raskasta työtä, se vapautti ihmiset tekemään myös paljon muuta kuin huolehtimaan hengissä säilymisestä. Aikaa jäi muuhunkin. Jo muinaisessa egyptissä ja Keski- Amerikassa sijainneessa Mayojen sivilisaatiossa kehitettiin erilaisia pallopelejä ja Persiassa harjoitettiin sotaväkeä hevospoolon esiasteella. Ihminen oli tottunut liikkeeseen ja sitä kaivattiin myös vapaa-aikana. Vartalon käyttäminen oli luonteva osa elämää.

Suurin muutos liikunnan ja siihen liittyvän hyvinvoinnin ajatuksen kohdalla tapahtui teollistumisen aikakautena, jo niinkin varhain kuin 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Ennen tätä liikunta oli aina ollut sidoksissa henkiinjäämiseen ja ravinnon hankkimiseen. Apuvälineitä ei juuri ollut, tai ne olivat ruumiinvoimillä käytettäviä. Auran edessä saattoi olla härkä, mutta sen takana tallusti edelleen ihminen.

Kansanterveyteen alettiin kiinnittää valtion tasolla huomiota – vaikkakin lähinnä siitä syystä että sairastava työläinen ei ole tuottava. Myös puhtauden ja raittiin ilman merkitys hyvinvoinnille otti ensiaskeleensa 1800-luvun alkupuolella, joka johti siihen että ulkoilmassa tapahtuvaa liikkumista alettiin arvostaa. Hyvinvointi alkoi tarkoittaa muutakin kuin täyttä vatsaa kun ymmärrettiin ensi kertaa ruoansulatuselimistön toimintaa ja syy- seuraussuhde ravinnon ja terveyden välillä. Tämä tehopari , liikunta + ravinto on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Uudenaikainen voimisteluaate syntyi Saksassa, josta levisi myös tänne Pohjolaan. Omia voimistelumenetelmiä kehitettiin erityisesti sairauksien hoitoa ja terveyden säilyttämistä varten. Porissa perustettiin Suomen ensimmäinen urheiluseura v.1856, jonka tavoite ” huvin ja purjehdustaidon hyödyllinen harjoittaminen” kiteyttää nykypäivänäkin liikkumisen ydinajatuksen.

Jo tuolloin liikunnalla haettiin iloa ja hyvän olon tuntemuksia. Juuri niin kuin tänäkin päivänä, sillä kukapa meistä liikkuisi ilman sen antamaa upeaa fiilistä? Hyvä olo tulee muustakin kuin kaikkensa antamisesta. Se tulee kirpakasta syysilmasta kävelylenkillä, hetkestä jolloin stressi katoaa hartioilta lapsen kanssa palloa potkiessa tai uuden tekniikan oppimisesta painisalilla. Aina ei tarvitse mennä äärirajoille sen löytämiseksi.

Temppu ja kuinka se tehdään

Nykyisin voit valita itsellesi sopivan liikuntamuodon sadoista eri lajeista. Tietoa liikkumisesta ja erilaisita treenitavoista on netti pullollaan ja personal trainerit ovat monelle yhtä tuttuja kuin naapurin Miisa – tutumpiakin 🙂

Kuinka sitten olemme kaikesta tästä kehityksestä ja tietotulvasta huolimatta päätyneet tilanteeseen, jossa meillä tuntuu olevan erilaisia liikkumiseen liittyviä vaivoja , vammoja tai rajoitteita enemmän kuin koskaan? Kuinka Suomessa liikunta ja sen kokeminen on polarisoitunut jo ala-asteikäisistä lähtien siihen ryhmään joka sporttaa ohjatusti tunteja viikossa , toiseen joukkoon jolle liukuportaat eivät todellakaan ole uhka vaan mahdollisuus ?

Tuntuu, että usein menemme urheillessa kuin ravihevonen laput silmillä kohti seuraavaa kaarretta. Toistamme samaa tuttua juttua treeni toisensa jälkeen. Satoi tai paistoi, juoksumatolla mennään koska jo kauan sitten kadonneessa treeniohjelmassa sanottiin että näin tehdään. Treenisalin ulkopuolella naapuri katsoo tarjontaa ja saa melkein paniikkikohtauksen lajien tulvasta ja miettii ettei koskaan uskalla astua jalallakaan salille kun ei tiedä aiheesta mitään.

Terve keho nauttii monipuolisesta liikkumisesta, eikä kipuile. Tietää tehneensä, muttei estä elämästä. Lapsena jaksoimme ulkoilla koko päivän aktiivisesti, ja vaikka työelämä vie osan energiastamme, ei liikkumisen tule viedä loppujakin, vaan antaa meille lisää. Lisää jaksamista, lisää hyvinvointia, lisää aikaa läheistemme kanssa. Ei liikkuminen ole rakettitiedettä. Se on tapa olla ja elää.

Monipuolisesti. Monimuotoisesti. Luonnollisesti.

Meillä HUHilla ideologiaamme kuuluu se, että pyrimme työssämme kertomaan ihmisille kuinka hyvinvointi on oikeastaan aika yksinkertainen juttu. Mitä monimutkaisemmaksi me itse ja ympäröivä yhteiskunta sen teemme, sitä kaukaisemmalta ja saavuttamattomalta se meistä tuntuu. Meidän ja hyvinvoinnin välille on luotu keinotekoinen henkinen kynnys, jonka yli on usein vaikeaa astua. Ainakaan yksin.

HUH toimii apukätenä, kainalosauvana tai tikapuina niissä hetkissä kun sinä kaipaat apua tai tukea matkallasi kohti hyvinvointia. Oli kyseessa sitten liikkumisen aloittaminen, sen kuuluisan liikunnan ilon löytäminen, tai vammoista kuntoutuminen, osaavat ammattilaisemme ovat paikalla ja kulkevat mukanasi kohti päämäärääsi.

Tutustu palautushuoneeseemme, toiminnalliseen saliimme tai ammattilaistiimeihimme jotka hoitavat, ratkovat ongelmia ja auttavat suunnittelemaan tulevaa. Palvelumme ovat käytössäsi kellon ympäri, nähdään pian!

https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12510 https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_urheilu http://itsenaisyys100.fi/voimistelu-ja-urheilu-astuvat-kansakunnan-palvelukseen/ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ravhist2.html https://historianet.fi/kulttuuri/urheilu/urheilu-urheilun-historia http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/?x208942=3206549 http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tervhoid.html