Tämä on hyvin yksilöllistä. Jotkut tykkäävät käydä hieronnassa joka viikko. Toinen kerran kuukaudessa ja joku vasta silloin kun on niin kipeä, ettei selviä ilman apua. Hoitaessamme akuuttia vaivaa, suosittelemme yleensä ottamaan lyhyen ajan sisällä 2-3 kerran hoitosarjan, jolloin yleensä saadaan tehokkain apu. Halutessasi jatkuvaa ylläpitoa kehollesi ja stressin lievennystä suosittelemme käymään hoidossa säännöllisesti. Pyrimme parhaamme mukaan antamaan jokaiselle asiakkaalle kattavat kotihoito-ohjeet millä opit huoltamaan kehoasi itse.

Kipeänä ei kannata tulla hoitoon.  Keho on sairastaessa usein tulehdustilassa eikä kaipaa lisärasitusta hoidosta tai treenistä. Lihakset voivat olla kipeänä pelkästä flunssasta, verenkierron lisääntyessä myös tulehdus saattaa levitä sekä saatat tartuttaa hoitajasi. Kipeänä kuuluu levätä, hoitoon ehdit tervehdyttyäsi.

Lähtökohtaisesti tiettyä aluetta hoitaessa on yksi sääntö, se kannattaa tehdä hyvin. Ei siis välttämättä kannata hierottaa koko kroppaa puolessa tunnissa. Halutessasi ainoastaan rentoutusta tunnissa kerkeää käymään koko kropan läpi. Mikäli haluat tehokkaampaa hoitoa niin 45-60min on varmasti riittävä aika yhden alueen läpikäymiseen tehokkaasti ( jalat+pakara / niska-hartiaseutu / ala- & yläselkä ).

Hierontaan voi tulla, mutta urheilusuorituksesta sekä tavoitteesta on hyvä mainita hoitajallesi. Käytössämme on erilaisia tekniikoita tavoitteista riippuen. Esimerkiksi ennen urheilusuoritusta käytämme enemmän kehoa herätteleviä ja valmistelevia tekniikoita kuten ravistelua ja kevyttä hankausta pyyhkeen kanssa. Tämä valmistaa kehoa suoritukseen.

Hieronta urheilun jälkeen palauttaa kehoa aiheutuneesta rasituksesta.

Venyttelyä on monenlaista. On aktiivista tai passiivista, syvää tai pinnallista sekä pitkää tai lyhyttä. Me HUH:lla uskomme aktiiviseen liikelaajuuteen. Nivelellä on aina tietty rakenteellinen liikelaajuus, nivelsiteet ja nivelen rakenne määrittävät sen. Lihakset, nivelkapseli ja staattiset nivelsiteet saattavat rajoittaa nivelalueen normaalia liikelaajuutta, joka voi aiheutua esimerkiksi harjoittelun aiheuttamasta lihaskireydestä.

Palauttava venyttely on usein harjoittelun tai työpäivän aikana/jälkeen suoritettua venyttelyä. Palauttava venyttely voi olla aktiivista ja pumppaavaa liikelaajuuksien rajoilla tapahtuvaa venyttelyä, jonka tarkoituksena on palauttaa kehoa rasituksesta ja ylläpitää liikkuvuus. Staattiset asennot vähentävät liikkuvuutta ajan saatossa ja keho muokkaantuu elintapojen mukaisesti.

Liikkuvuutta lisäävä ja kohdennettu venyttely on toistuvaa nivelkapselin, lihaksen tai jänteen kohdennettua ja liikelaajuutta kehittävää venyttelyä. Tämänkaltaista venyttelyä kannatta suorittaa esimerkiksi toispuoleiseen rasitukseen liittyvien puolierojen korjaamisessa, vammasta aiheutuvan liikkuvuuden vähentymisen palauttamisessa tai kohdennettuun tehokkaaseen lihaksen, nivelkapselin tai jänteen venyttelyyn. Muutos tapahtuu toistuvan harjoittelun tuloksena ja vaatii jatkuvuutta.

Tästä syystä liikkuvuutta tehdessä kannattaa liikkeet pitää mahdollisimman laajana. Ohjaamme hoitokäyntien yhteydessä myös oikeaoppisia venyttelytapoja.

Lantio on erittäin tärkeässä roolissa liikkeen ja hallinnan kannalta. Samaan aikaan liikkuva ja tukeva lantio antaa parhaimmillaan mahtavan tuen eri suorituksille sekä ehkäisee kuormitusta esimerkiksi lannerankaan. Lantio on tärkeä linkki ylä- ja alavartalon välillä. Esim. juostessa painovoima ja kropan paino aiheuttaa mm. alaspäin suuntautuvia voimia. Tämä energia olisi hyvä ohjata selkärangan nikamarunkoja pitkin lantioon, lantiosta alas jalkoihin aina maahan asti. Mikäli joku rakenne pettää, tämä energia pääsee purkautumaan väärässä paikassa. Tyypillinen paikka on selkä, jonka seurauksena on erilaisia rasitusvaivoja. Saman voi ajatella toisin päin. Mikäli haluamme tuottaa maksimaalisen määrän voimaa esimerkiksi maastavedossa, on hyödyllistä että lantio ohjaa voiman oikeaan paikkaan eikä petä juuri kriittisellä hetkellä. Parhaimmillaan lantionhallinta antaa sinulle voimaa, ketteryyttä ja terveitä urheilutunteja.

Juoksutyylejä on erilaisia ja kaikessa yksinkertaisuudessaan juoksunopeuden lisäämisessä on kyse kolmesta asiasta: tekniikasta, voimasta ja kunnosta. Kun juokset teknisesti niin, että pääset rekrytoimaan oikeat lihakset käyttöön eikä voima valu hukkaan. Tämän jälkeen voit vahvistaa näitä lihaksia ja treenata kuntoasi siten, että pystyt tuottamaan riittävän määrän happea lihaksiin ja juosta kovempaa pidempään.

Olkaluu niveltyy lapaluuhun, joten lapaluun on oltava liikkuva sekä tukeva samanaikaisesti. Lapaluu on kuin marionetti, neljä lihasta (Lapaluun kohottaja, etummainen sahalihas, pieni suunnikaslihas, epäkäslihaksen alaosa) säätelevät lapaluun liikettä sekä fiksoivat sen rotaatiopistettä. Mikäli jossain näistä lihaksista on toiminnan häiriötä voi lapaluun kulma osua kylkiluihin. Tämä on yksi mahdollinen skenaario, syitä voi olla useita. Rutina voi siis usein olla harmitonta nivelalueiden kitkasta johtuvaa ääntä ja tunnetta.

Lavanhallintaa parannat parhaiten haastamalla lapaluun liikettä tehokkailla treeneillä. Yleensä liikkeenhallinnassa pätee seuraavat asiat: Opi tekemään liikkeet oikein, tee paljon oikeita toistoja. Ensin hallinta, sitten voima. Kysymys on opituista liikemalleista ja opitut liikemallit eivät aina ole optimaalisia.Tule kysymään ammattilaisiltamme vinkit ja ohjeet lavan hallinnan lisäämiseen.

Ryhti on kiinni monesta seikasta ja pitää muistaa, että jokaisella meillä on omansa. Ryhtiä on haastavaa jaoitella hyvään ja huonoon ryhtiin. Ryhdin muutokset ovat kuitenkin tärkeässä asemassa ja voivat aiheuttaa useita vaivoja ajan saatossa. Ryhdin muutos voi olla seurausta esimerkiksi lannerangan suuresta notkosta, jota rintaranka kompensoi. Kireät rintalihakset voivat ohjata hartioita eteenpäin ja pakottaa täten kehoon muita ryhtimuutoksia. Hyvä ryhti ei tarkoita suoraa selkärankaa, vaan ryhtiä, jossa keho toimii hyvin ja sinun on hyvä olla. Ryhdin ylläpitoon vaikuttaa mm. staattiset asennot ja niiden toistuvuus, aktiivisuus, palauttava venyttely, lihaksiston toimintakyky.

Pitää muistaa, että kehomme muokkautuvat elämäntapojemme mukaan myös ryhdin osalta.

Yliliikkuvuudella eli hypermobiliteetilla tarkoitetaan sitä, että nivelen tai selkärangan nikamien liikkuvuus on poikkeuksellisen laajaa, yli normaalirajojen. Yliliikkuvuusoireyhtymästä voidaan puhua silloin kun yliliikkuvuus aiheuttaa selkeää haittaa ja heikentää toimintakykyä. Yliliikkuvuutta saattaa olla yhdessä tai useammassa kohtaa nivelistöä. Yliliikkuvuus on nivelessä tapahtuvan liiallisen liikkeen vaihe, jossa lihasten, hermojen ja sidekudoksen säätely on riittämätöntä hallitun liikkeen aikaansaamiseksi. Tärkein hoito on niveltä tai selkärankaa ympäröivien lihasten vahvistaminen. Vahvat lihakset itsessään jo tukevat niveltä sekä auttavat nivelsiteitä ja sidekudosta tukemaan nivelen ja selkärangan toimintaa. Venyttely yleisesti on sallittua ja yliliikkuvan nivelen ympärillä olevia lihaksia voi venytellä maltillisesti, mutta ääriasennoissa venyttelyä kannattanee välttää. Mikäli yliliikkuvuudesta on haittaa, yksilölliset lihasepätasapainoa korjaavat harjoitusohjeet ovat tärkeitä.

Ota yhteyttä

YLEISET TIEDUSTELUT

info@huh-helsinki.fi

VARAUKSEN PERUUTTAMINEN

Katso ohjeet

PALVELUKOHTAISET TIEDUSTELUT

+358 40 160 1554 Lähetä viesti WhatsAppissa